Tupla-Luudan toimitusjohtaja Maarit Eklund tietää itsekin millaista siivoustyön arki on. Lähes 40 vuotta sitten yritystä perustaessa Maarit teki toimitusjohtajan ja siivoojan työtä.
Kun siivousalalla on työskennellyt lähes 40 vuotta, ehtii nähdä monenlaista: erilaisia kiinteistöjä, pintamateriaalien ja työmenetelmien kehittymistä sekä tietenkin monenlaisia asiakastarpeita. Samalla huomaa myös sen, että asiat muuttuvat eri tahdissa – ja osa ei juuri lainkaan. Tässä blogissa kerromme siitä, miten ala ja oululaiset kiinteistöt ovat muuttuneet vuosien aikana sekä miten sinä hyödyt siitä.
Me olemme kiertäneet oululaisia toimistoja, taloyhtiöitä ja muita kiinteistöjä Tupla-Luudan perustamisesta vuonna 1989 lähtien käytännössä päivittäin. Kun vertaamme alkuaikoja nykyhetkeen, huomaamme asioita, jotka ovat ennallaan, mutta myös sellaisia, jotka ovat muuttuneet. Esimerkiksi siivousvälineet ovat kehittyneet tänä aikana valtavasti, asiakkaiden odotukset työllemme ovat muuttuneet ja siivottavissa rakennuksissakin on nähty selviä muutoksia pintamateriaalien suhteen.
Työvälineet ovat muuttuneet, mutta työn perusajatus ei
Ensiksi täytyy kuitenkin sanoa, että siivoustyö itsessään ei ole muuttunut juurikaan. Työn tavoite on edelleen pitää tilat puhtaina ja viihtyisinä, eikä itse työsuoritus ole juuri erilaisempi kuin Tupla-Luutaa perustettaessa.
Työvälineissä kehitys sen sijaan on ollut valtavaa. Alkuvuosina työtä tehtiin hyvin erilaisilla välineillä kuin nykyään. Esimerkiksi imuroinnin jälkeen lattioita pyyhittiin perinteisillä mopeilla, vettä käytettiin paljon ja puhdistusaineet olivat monesti yleisaineita, joita käytettiin useimpiin pintoihin.
Nykyään käytössä ovat mikrokuituliinat ja kosteapyyhintään tarkoitetut kuivaimet, jotka ovat työvälineinä huomattavasti kevyempiä vanhoihin moppeihin verrattuna. Kun myös useimpien työvälineiden varret ovat säädettäviä ja isommista laitteista on saatavilla joko kevyempiä malleja tai isompiin kohteisiin päältä ajettavia yhdistelmäkoneita, työnteko on ergonomisempaa ja vähemmän fyysisesti kuluttavaa.
Erilaisten puhdistusvälineiden ja -aineiden määrän lisääntymisestä huolimatta niiden siirtely ei ole muuttunut raskaaksi. Siivousvaunujen mukana kulkee kaikki tarvittava välineistö. Ja vaikka erilaisia puhdistusaineita onkin nykyään enemmän ja eri tarkoituksiin, monen pinnan kanssa voidaan työskennellä jopa ilman pesuaineita.
Kiiltävä lattia ei enää tarkoita puhdasta lattiaa
Samalla myös pintamateriaalit ovat muuttuneet. Enää ei voi ajatella, että sama aine ja sama menetelmä sopisivat kaikille pinnoille. Eri materiaalit vaativat omat toimintatapansa, ja siksi siivoustyö on entistä selvemmin ammattityötä verrattuna vanhanaikaiseen ”moppi ja sanko” -mielikuvaan, joka siivoustyöhön liitettiin.
Yksi suurimmista muutoksista näkyy lattioissa. Aiemmin erityisesti porraskäytävissä tehtiin paljon niin sanottuja paikkavahauksia. Ajateltiin, että lattian kuuluu kiiltää, joten kolhiintuneita lattioita hoidettiin lisäämällä kuluneisiin kohtiin uusi vaha, jonka jälkeen lattia kiillotettiin – vaikka vahakerrosten välissä saattoi selkeästi olla aiemmin kertynyttä likaa.
Aika ajoin nämä kerrokset jouduttiin poistamaan kokonaan ja aloittamaan alusta. Kokemuksesta voimme sanoa tämän olleen työläs ja kallis tapa ylläpitää lattioita. Nykyään vahauksia tehdään huomattavasti vähemmän, ja samalla on ymmärretty, ettei kiilto yksin kerro puhtaudesta. Tämä on yksi selkeimmistä asioista, jossa ajan myötä muuttuneet asenteet näkyvät.
Asennemuutos näkyy myös siinä, että esimerkiksi taloyhtiöissä otetaan nykyisin mielellään vastaan siivousyrityksen näkemyksiä siitä, mikä on pinnoille järkevin ja kustannustehokkain tapa huolehtia niiden kunnosta. Ehdotammekin asiakkaillemme säännöllisen siivouksen lisäksi vuosittaisia toimenpiteitä, joilla tilojen kunto – ja erityisesti taloyhtiöiden arvo – pysyy parempana pidempään. Sellaisia ovat esimerkiksi juuri vahaukset tai seinien puhdistamiset.
Pitkän kokemuksen ansiosta voimme myös suositella vaihtoehtoisia tapoja huolehtia pintojen kunnosta. Sekä suosituksemme että palveluhalumme pohjautuvat samaan asiaan – pitkään kokemukseen siivousalalla.
Pienempiä muutoksia asuinkiinteistöissä, isompia toimistoissa
Mitä siivoamiimme kiinteistöihin tulee, asuinkiinteistöt ovat muuttuneet eri tavoin kuin toimitilat. Aloittaessamme taloyhtiöt olivat selkeämmin suorakulmaisempia ja matalampia. Uudempi rakennuskanta on monesti korkeampaa. Tilasuunnittelussa on esimerkiksi viimeisen reilun vuosikymmenen aikana ollut havaittavissa isojen lasipintojen suosiminen portaikoissa, mikä taloyhtiön on huomioitava siivoustarpeissaan.
Toimistotkin näyttävät nykyään erilaisilta kuin 1990-luvulla. Tupla-Luudan aloittaessa toimintansa lähes kaikissa toimistosiivouskohteissa työntekijöillä oli omat työhuoneensa. Nyt uusia toimitiloja rakennetaan usein avokonttoreiksi.
Molemmissa on hyvät ja huonot puolensa tietotyön näkökulmasta. Siivoustyön näkökulmasta puolestaan avotilat vaativat vähemmän siirtymisiä ja niiden siivoaminen on siten kustannustehokkaampaa. Mutta siihen vaikuttaa myös se, mitä materiaaleja tiloihin on valittu.
Viimeisen kymmenen vuoden aikana olemme myös huomanneet, että kokolattiamatot ovat tehneet paluun toimistoihin, erityisesti avokonttoreihin. Vastoin 70- ja 80-lukujen mielikuvia nykyiset materiaalit ovat kuitenkin aivan erilaisia. Nykyään kokolattiamatot ovat sileämpiä ja helpompia ylläpitää kuin vanhanaikaiset, paksunukkaiset serkkunsa. Niiden syväpuhdistamiseen ei myöskään enää tarvita raskaita koneita, mikä vähentää työn vaatimaa aikaa ja näkyy myös siivouskustannuksissa.
Kokolattiamattojen käytössä on siisteyden lisäksi myös toinen hyötynäkökulma. Avokonttorit ovat monien mielestä kolhoja ja kaikuvia. Kokolattiamaton käyttäminen tällaisissa tiloissa vaikuttaa merkittävästi avokonttorin akustiikkaan, minkä vuoksi ne kannattaa pitää mielessä vaihtoehtoina, kun pohdit toimitilasi remontointia tai muunlaista uudistusta.
Toinen selvä muutos on kengättömien toimistojen yleistyminen 2000-luvun aikana. Kun työntekijät jättävät kengät eteiseen, hiekkaa ja kuraa kulkeutuu sisälle huomattavasti vähemmän. Se helpottaa siivousta ja auttaa pitämään tilat siistimpänä pidempään. Kengättömyys ja kokolattiamatot ovat kaiken lisäksi erittäin hyvä yhdistelmä yleisen siisteyden kannalta, mikä näkyy myös siivoustyössä.
Siivousta ei enää tehdä vanhasta tottumuksesta
Kun aloimme tarjota sopimussiivousta Tupla-Luutaa perustaessa, toimistoja siivottiin usein joka arkipäivä. Monissa yrityksissä ja organisaatioissa ajateltiin, että näin kuuluu tehdä. Nykyään näin tehdään lähinnä kohteissa, joissa hygieniavaatimukset sitä edellyttävät, kuten sairaaloissa ja terveyskeskuksissa.
Nykyään useimmissa toimistoissa siivous tehdään kerran tai kahdesti viikossa. Tämä kertoo siitä, että siivouksen sisältöä mietitään nykyään enemmän todellisen tarpeen mukaan eikä pelkän vanhan käytännön perusteella. Se on meistäkin järkevä kehityssuunta, sillä hyvin harvassa toimitilassa siivottavaa riittää joka päivälle. Turhaa työtä ei ole järkevää tehdä, koska siitä ei synny asiakkaalle lisäarvoa.
Asiakkaat tietävät paremmin, mitä ovat ostamassa
Yksi selkeä ero työssämme verrattuna alkuaikoihin on tapa, jolla palveluamme ostetaan. Alkuvuosina tarjouspyynnöt tulivat usein yrittäjältä tai toimitusjohtajalta.
Nykyään tarjouspyynnöt tulevat usein henkilöiltä, jotka vastaavat joko kiinteistöjen ylläpidosta tai palveluiden kilpailuttamisesta. He tietävät yleensä hyvin, mitä palvelulta odotetaan ja mitä aiemmissa sopimuksissa on mahdollisesti ollut kehitettävää. Se näkyy myös saamissamme tarjouspyynnöissä, jotka ovat aiempaa tarkempia.
Me kykenemme myös itse tekemään tarkempia tarjouksia erilaisista kohteista, kun työajanseuranta on nykyään reaaliaikaista. Aiemmin työaika kirjattiin paperille ja tarjoukset perustuivat enemmän arvioihin. Nykyään työaika kirjataan sovelluksiin ja saamme kirjattua tarkemman työmäärän, minkä pohjalta pystymme myös tekemään tarjoukset realistisemmin.
Siivoustyötä arvostetaan enemmän
Yksi ilahduttavimmista muutoksista on ollut siivoustyön arvostuksen kasvu. Nykyään asiakkaat tuovat aiempaa avoimemmin esille sen, että pitävät siivousta ammattityönä. Samalla ymmärrys eri pintojen vaatimista työmenetelmistä ja aineista on lisääntynyt, ja siivoojan ammattitaidolla ymmärretään olevan merkitystä.
Pitkään siivoustyötä tehneinä meidän on sanottava sekin, että työntekijätkin voivat arvostaa työtään, sillä siivoustyö on yhteiskunnalle välttämätöntä työtä. Ilman sitä moni työpaikka, tila tai palvelu ei pysyisi toimivana kovinkaan pitkään.
Mitä lähes 40 vuotta on opettanut?
Ehkä tärkein oppi menneiltä vuosilta on lopulta hyvin yksinkertainen. Siivousala muuttuu jatkuvasti, mutta hyvä palvelu perustuu edelleen samoihin asioihin kuin ennenkin. Sovituista töistä pidetään kiinni, asiakkaan tiloja kohdellaan huolellisesti ja työn laatuun panostetaan.
Välineet, materiaalit ja toimintatavat voivat muuttua, mutta nämä asiat eivät ole menettäneet merkitystään lähes neljän vuosikymmenen aikana. Pitkä kokemus ei tarkoita sitä, että kaikki tehtäisiin kuten ennen. Sen ansiosta on helpompi tunnistaa, mitkä toimintatavat kannattaa säilyttää ja missä on syytä kehittyä.
Jos toimitilojen tai taloyhtiön siivouspalvelun kilpailuttaminen on ajankohtaista, kannattaa vertailla useampaa vaihtoehtoa, tutustua yritysten taustoihin ja kysyä rohkeasti, miten palvelu on tarkoitus toteuttaa käytännössä. Näin on helpompi löytää ratkaisu, joka sopii juuri oman kiinteistön tarpeisiin.